Nykyihmisten lyhyestä keskittymiskyvystä on muodikasta puhua.

Artikkeleista (tässäkin tapauksessa) luetaan vain otsikot, minkä ovat huomanneet myös kirjoittajat sekä varsinkin heidän mahdollisten palkkioittensa maksajat; juttujen sisällöt ovat puoliksi otsikoissa, puoliksi siinä liikkeessä jonka koukutettu lukija tekee näppäimistöllään – klikeissä.

Musiikissa sama näkyy helpoiksi tehdyissä biiseissä; ne eivät saa kestää paljoa paria minuuttia pidempään, ja kappaleissa pitää tapahtua jotain “dramaattista” vähintään kymmenen sekunnin välein. Hitit eli iskusävelmät ovat toki toimineet tällä tavoin lähes aina, niiden on tarkoituskin tarjota vain nimenomaan iskuja.

On naiivia ajatella että niin sanotulle suurelle yleisölle tarjotaan sitä, mitä se haluaa. Popmusiikin osalta lyhyestä keskittymiskyvystä hyötyvät, ja sitä nimenomaan haluavat edistää ainakin levy-yhtiöt ja radiokanavat. Musiikkia on jo hyvin kauan myös tehty nimenomaan tiettyjen radioformaattien ja muiden jakelukanavien tarkoituksiin sopivaksi.

Laajemman hahmottamisen ja sisällön voisi siis luulla olevan kokonaan katoamassa. Kotimaisesta radiotarjonnasta nousee tälle kehitykselle kuitenkin pari selkeää, terävää vastavoimaa.

Bassoradion maanantai-illoissa kuultava Rap Scholar paketoi kahden tunnin slottiinsa uskomattoman määrän jäsenneltyä, perusteellista tietoutta kulloisestakin aiheestaan. Mikko Mäkelä alias DJ Double M ja “real life rap scholar”, tutkija Inka Rantakallio ovat käyneet näissä sessioissa läpi niin kotimaisen hiphopin historiaa kuin myös aiheita kuten seksismi, rasismi, raha…. kaikki siis rap-viitekehyksen sisällä tai sen välittömässä ympäristössä. Lisäksi lähetyksissä ollaan pureuduttu mm. yksittäisten artistien ja levymerkkien historiaan ja taustoihin.

Vaikka ohjelmissa käsitellyt laajemmat aiheet esitellään nimenomaan musiikin kautta, avautuu niiden kautta mielenkiintoisia kulmia esimerkiksi Yhdysvaltain poliittiseen ja taloudelliseen ilmapiiriin. Toisaalta yksittäisistä ohjelmista voi poimia vaikkapa “Scratch Scholar” -jakson, jossa keskityttiin alan kotimaisten huippujen vierailun muodossa levysoitintaiteeseen osana hiphop-kulttuuria.

Myös sisältö voi olla hitti – kunhan se on saatavilla

Sisällökästä mediatarjontaa on toki ollut saatavilla aina, jos sitä on vaivautunut etsimään. Kiinnostavaa Rap Scholarin kohdalla tästä näkökulmasta onkin sen vastaanotto – ohjelma on ollut lähes alusta saakka kanavan mediasoittimen kautta toistetun tarjonnan suosituimmassa päässä.

Kaikki tämä siis kanavalla, jonka katsotaan leimallisesti olevan suunnattu nimenomaan yleisölle, jonka keskittymiskyky on lyhyt.

Se, että radio broadcasting-välineenä edes on enää olemassa, on luku sinänsä. Sekä Rap Scholar, että Ylen Radio Suomessa sunnuntai-aamupäivisin ensiesitettävä Pekka Laineen Ihmemaa -ohjelma hyötyvät nimenomaan mahdollisuudesta toistaa niitä kuulijan omalla aikataululla. Bassoradiolla on oma playerinsa, Yleisradiolla taas Areena.

Pekka Laineen paneutuminen musiikkiin, ja viime aikoina myös esimerkiksi urheiluun (TV:n puolella ja Areenassa esitetty Urheilu-Suomi -sarja) toimii mainiona piikkinä short attention span -keskustelun keskellä. Mittavan uran yleisradioyhtiössä tehneen musiikkientusiastin etenemistä eri tahojen syövereihin ei varsinaisesti haittaa hänen äänensä syvä soundi. Sitä voi verrata vaikka hiljattain uudelleen valitun tasavallan presidentin vastaavaan. Ei niin, että nämä kaksi puhujaa kuulostaisivat millään tasolla samalta – molemmat vain omaavat äänen, jota on miellyttävä kuunnella täysin riippumatta siitä mitä se sanoo.

Ihmemaan ohjelmaotsikoita olivat tammikuussa mm. Antakaa klovnin itkeä ja Miksi puhelin ei soi?. Pophistorian keskellä kasvaneelle nämä nimikkeet tuovat välittömästi mieleen yksittäisiä musiikkikappaleita, mutta antavat myös sykäyksen kuunnella aiheesta laajemmin. Klikkiteoria siis toimii omalla tavallaan myös tässä, tosin vähän nykyistä valtatrendiä enemmän journalististen perusperiaatteiden mukaisesti.

Tekijän viime vuosikymmenen tähtihetkiä (jos sisällökkäistä, aiheisiin syvälle porautuvista istunnoista voi tällaista termiä käyttää) ovat olleet television puolelle tuotetut sarjat Rock-Suomi, Iskelmä-Suomi ja edellä mainittu, musiikin ulkopuolelle murtautunut Urheilu-Suomi. Näille on oikeutetusti jaettu myös alan palkintoja.

Sykli

Rap Scholar ilmoittaa kanavansa sivustolla haluavansa jatkaa DJ Anonymousin ja Didierin Super Sessio -ohjelman perintöä. Niin se varmasti tekeekin, mutta tarjoaa legendaarisen hiphop-shown tyyli- ja tuoreusaspektien lisäksi myös paljon laajempaa paneutumista muuhun kuin itse musiikkikappaleisiin ja niiden soittamiseen.

Pekka Laineen Ihmemaa -ohjelmasta on puolestaan helppo vetää aikajanayhteys Jake Nymanin toimittamiin syventäviin ja tunnelmallisiin tuokioihin. Vuosina 1984-2003 kuultu, huippusuosittu Onnenpäivä-ohjelma eli laajalti nostalgian polttoaineella, niin tekee osin myös Ihmemaa. Laineen sessioissa kuitenkin saavat huomiota myös nuoremmat tekijät kuten Litku Klemetti.

Kirjoittaja Syklisti

Syklisti uskoo asioitten kulkevan kierroksissa. Kaikki on ollut täällä jo aiemmin, kaikki mikä häviää, tulee taas uudestaan. Syklisti haluaa asettaa asiat paikoilleen jatkumoissa. Ei välttämättä absoluuttisen oikeille paikoilleen, sillä sellaisten olemassaolosta Syklisti ei ole kovin varma. Syklistin lähin kontakti reaalimaailmassa on Niko Toiskallio.

Lisää artikkeleita kirjoittajalta Syklisti