Syklisti pitää kovasti Kaupungin valot -nimisestä orkesterista. Siksi vähän pahoittaa mielensä, kun Jussi Kuoma kertoo Feikkiflamingoi -biisillä, että tällä levyllä promotoimansa redneck-elämä on parempaa ku kaupungin valot.

Lesken poika -albumin avaavalla raidalla ovat läsnä sekä ehdoton tekemisen palo ja taito, että myös hyvin selkeät esikuvat. Jättimäiseen suosioon vasta maalaisimagoaan korostamaan ryhdyttyään noussut Yelawolf tunnistaisi biisin.

Yelaa ja Jussia yhdistää tyylikategorian lisäksi todella korkella tasolla oleva räppäämisen tekninen taito. Jussi syljeskelee itse asiassa tällä levyllä niin taitavasti, että se on este suuremmalle suosiolle – eihän se keskiverto yleäksän tai luupin kuuntelija ehdi ymmärtää ensimmäisen lauseen puolikasta, ennen kuin artisti on jo seuraavassa biisissä. 

Muuten edellytykset pintasuosiollekin olisivat olemassa. Biiseissä/biiteissä on riittävän nopeita vaihteluita. Kuoma on mukana lahtelaisten räppihahmojen suurkokoonpanossa, jonka kautta isommatkin lavat ovat viimein auenneet pitkän linjan puurtajalle. Myös levyn läpäisevä asenne, jossa artisti tiedostaa olevansa jollain tapaa ulkopuolinen, mutta väittää ettei välitä tästä pätkääkään, sopii suomalaiseen sielunmaisemaan kuin suomalaiseen sielunmaisemaan sopiva asia.

Kokovartaloaurinkolasit saattaisi olla se biisi, joka tuo teostoeuroja. Rallattelukertosäe, kitarointi ja leppoisa, mutta samalla uhmakas asenne. Sitä seuraava Louvre taas pitää jalat maassa kiinni; ei mitää monimutkast / nii oldschool, niin perus pysyy sovitussa.

Levyn tempo ja parrasvalojen loisto laskevat loppua kohti, ja ainakin Syklisti saa nimenomaan jälkimmäisestä puoliskosta alkua enemmän irti. B side wins again.

Sinä et– ja Lesken poika -biiseillä mennään syvälle. Nämä ovat ne raidat, jotka ansaitsisivat suurimman huomion. Kuoma käsittelee aiheita, joihin suuri osa meistä ei pysty samaistumaan tavalla, johon suurin osa meistä ei pysty. Läsnä ovat niin viha, kaipaus, voimattomuus, kuin ajatus siitä, miten itse voisi edetä – ottaa irti siitä mitä on. 

Kirjoittaja Syklisti

Syklisti uskoo asioitten kulkevan kierroksissa. Kaikki on ollut täällä jo aiemmin, kaikki mikä häviää, tulee taas uudestaan. Syklisti haluaa asettaa asiat paikoilleen jatkumoissa. Ei välttämättä absoluuttisen oikeille paikoilleen, sillä sellaisten olemassaolosta Syklisti ei ole kovin varma. Syklistin lähin kontakti reaalimaailmassa on Niko Toiskallio.

Lisää artikkeleita kirjoittajalta Syklisti