Funkin’ ain’t easy. Helppo ei ole myöskään koko käsite funk.

Kovin moni räppäri on historian saatossa kertonut olevansa funky, elävänsä funkkia jne. Tarkoitus ja näkökulma on monesti ollut oikeakin.

Hannibal tuli kansalle tutuksi Tulenkantajat-yhtyeen myötä, ja siinä hommassahan se funk tunnetusti oli läsnä. Funkeimmillaankin yhtälö kuitenkin muodostui lähinnä siitä, mitä siinä halusi kuulla. Meininki oli funk, kyllä.

Kuten huomaatte, funkin määritteleminen ei ole helppoa. Voi vain kuvitella miten vaikeaa sen tarkoituksellinen tekeminen on. Voi olla, että parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun ei tähtää siihen. Sama pätee aiheesta kirjoittamiseen, kuten myös huomaatte.

Hannibal & Hot HerosPA

Se Hannibal, joka ennen räppäsi, paikoin jopa lauloi, funk-biiteille, on hävinnyt. Rytmimusiikin kiihkeästä itseopiskelijasta on tullut funkkia. Hot Herosin soitto ei ole taustaa puheelle, eikä puhe toisaalta huku soiton taakse.

PA on kolmen ja puolen minuutin tunnetila. Se huojuu, mutta on selkeän jämäkkä. Se haiskahtaa totaalisen freshinä hieman eiliseltä jaloviinalta. Se tönii kuulijaansa, mutta ottaa toisesta olkapäästä kiinni, ja pitää pystyssä.

Se on jazz, blues, väitän että se on jopa vähän country. Rock se on ehdottomasti. Se nojaa sopivasti standardeihin, mutta muistuttaa, että pysyy helposti kuosissaan niistä irrallaankin.

Mutta onko sekään funkkia?

 

Kirjoittaja Syklisti

Syklisti uskoo asioitten kulkevan kierroksissa. Kaikki on ollut täällä jo aiemmin, kaikki mikä häviää, tulee taas uudestaan. Syklisti haluaa asettaa asiat paikoilleen jatkumoissa. Ei välttämättä absoluuttisen oikeille paikoilleen, sillä sellaisten olemassaolosta Syklisti ei ole kovin varma. Syklistin lähin kontakti reaalimaailmassa on Niko Toiskallio.

Lisää artikkeleita kirjoittajalta Syklisti