Pian on taas aika jättää kotistudio ja siltä avautuvat täydelliset kuvakulmat mahtaville stadioneille. Aika jättää absoluuttisella huipputasolla esiintyvien supertähtien edesottamukset, joita näytetään kahdeksasta eri kulmasta tähtitieteellisen tarkoin uusinnoin ja hidastuksin. Aika jättää tilanne jossa kotiväen kesken tiedetään asiat paremmin kuin selostajat, kommentaattorit ja mitkälie studioihin roudatut.

Huhtikuussa on aika mennä ulos oikeaan maailmaan. Maailmaan, jossa ei ole hidastuksia. Maailmaan jossa esiintyvät tekijät eivät ehkä näy kosmetiikkamainoksissa, mutta jotka saattavat kävellä kadulla vastaan.

Lämpöinen kotisohva vaihtuu sijainnista ja järjestävän tahon edesottamuksista riippuen joko muovisiin kuppi-istuimiin, rakennustelineistä kyhättyihin korokkeisiin, lautarakennelmiin, tai seisomapaikkaan verkkoaitaan nojaten.

Kotimainen jalkapallokausi alkaa, ja se on osa todellisuutta kaikkinensa.

Vieressäsi katsomossa istuu suurella todennäköisyydellä kansitakkikansalainen, joka kiroaa pelin huonoa tasoa, vaikka tosiasiassa tuijottaakin koko ottelun jotain autonajokilvoittelua käänykästään. Kahvi on kallista ja makkara se vasta onkin. Ostaako näihin oikeasti joku lippuja? Onneksi jääkiekosta on sentään vain parin viikon tauko juhannuksen nurkilla.

Jos taas koet vaaran tunteen viehättävän itseäsi, voit hakeutua lähes jokaisesta katsomosta löytyvään osioon, jossa nuoremmilla tai vähän vanhemmillakin pojilla (ok, eivät ne kaikki ole poikia) on hihoissaan omituisia kompassisymboleita. Ne tulevat stadionille mekastavissa laumoissa, tai yksitellen kädet taskuissa synkän oloisina. Katsomossa (tai sen anniskelualueella) ne raivoavat omituisesti, huutelevat ylisanoja omilleen, toivottavat toiset helvettiä syvemmälle. Välillä ne laulavat, nuotin vierestä tietenkin. Meno ei ole kaunista. Itse peliä voi olla vaikea seurata heiluvien lippujen, banderollien tai satunnaisten pyroteknisten (kiellettyä!) välineitten keskeltä.

Jos et satu kannattamaan sitä yhtä ja samaa joukkuetta, jonka mestaruus on jo tänäkin vuonna kuulutettu eriasteisissa temppeleissä, saat pettyä useaan otteeseen sekä kauden aikana että sen päätyttyä joskus sitten lokakuun lopussa. Kylmäkin on suurimman osan aikaa.

Syklistillä on kausikortti myös vuodelle 2018.
Veikkausliigan kausiohjelma

Kirjoittaja Syklisti

Syklisti uskoo asioitten kulkevan kierroksissa. Kaikki on ollut täällä jo aiemmin, kaikki mikä häviää, tulee taas uudestaan. Syklisti haluaa asettaa asiat paikoilleen jatkumoissa. Ei välttämättä absoluuttisen oikeille paikoilleen, sillä sellaisten olemassaolosta Syklisti ei ole kovin varma. Syklistin lähin kontakti reaalimaailmassa on Niko Toiskallio.

Lisää artikkeleita kirjoittajalta Syklisti